1. Vastaanotto
EPAD prosessissa voidaan käsitellä monipuolisesti erilaisia biohajoavia jätteitä. Syötteenä voidaan käyttää esim. biojätettä, maatalousjätettä, jätevedenpuhdistamolietteitä, teurasjätteitä, elintarviketeollisuuden jätteitä sekä sellu- ja paperiteollisuuden lietteitä.
2. Esikäsittely
Vastaanotettu syöte esikäsitellään. Esikäsittely lisää käsiteltävän materiaalin pinta-alaa ja rikkoo tehokkaasti materiaalin solurakennetta, jolloin hajottavien bakteerien pääsy hyödyntämään materiaalia helpottuu. Esikäsittelyn ansiosta voidaan syötepitoisuutta kasvattaa ja kaasuntuotanto lisääntyy.
3. Syötteenvalmistus
Syötteenvalmistuksessa mädätteen lämpötila ja pitoisuus kiintoaineen suhteen säädetään prosessin kannalta optimaaliseksi. Tässä vaiheessa mädätysprosessi käynnistyy ns. hydrolyysillä.
4. Mädätys
Syöte ohjataan bioreaktoriin tai laitoksen kapasiteetista riippuen rinnakkaisiin reaktoreihin. Tehokkaan esikäsittelyn ja syötteenvalmistuksen ansiosta kuormitusaste on EPAD-prosessissa korkea. Tämän vuoksi vastaavasti reaktoritilavuus on ns. konventionaalisia prosesseja pienempi. Koska bioreaktori on laitoksen kallein yksittäinen elementti, saadaan EPAD-prosessissa aikaan huomattavia säästöjä reaktorin investointikustannuksissa. Reaktorissa käytetty tehokas sekoitustekniikka nopeuttaa prosessia ja estää syötteen kerääntymistä reaktorin reuna-alueille. Tämän ansiosta materiaali hajoaa kokonaan ja biokaasun tuotantoaste on korkeampi. Reaktori on suunniteltu siten, että reaktorin ns. kypsä (loppuunkäytetty) mädäte vajoaa reaktorin kartiomaiselle pohjalle. Tämä estää käsittelemättömän syötteen sekä hajoavan ja haisevan mädätteen sekoittumisen käsiteltyyn ainekseen.
5. Biokaasun käsittely
Materiaalin hajoamisen tuloksena syntyvä biokaasu kerätään kaasuvarastoon. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan CHP-laitoksessa lämmöksi ja sähköksi, tai puhdistaa polttoaineena käytettäväksi. Polttoainekäyttöä varten biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja jäljelle jäävä yli 99 %:nen metaanikaasu voidaan paineistaa (Compressed Natural Gas) tai nesteyttää (Liquefied Natural Gas) jatkokäyttöä varten. Kaasun lopullinen käyttötapa räätälöidään kunkin biokaasulaitoksen kyseessä ollen toimintaympäristön energiatarpeiden ja käyttömahdollisuuksien mukaan.
Biometaanikaasua voidaan käyttää esim. ajoneuvopolttoaineena, kaasuverkostoissa (kaupunkikaasu tai teolliset prosessit). Nesteyttämällä kaasun tilavuutta voidaan pienentää ja polttoaine on helpommin varastoitavissa ja kuljetettavissa konteissa.
6. Kiinteän jäännöksen käsittely
Kiinteä mädätejäännös jatkokäsitellään. Ensin se hygienisoidaan, eli lämpökäsittelyllä siitä tuhotaan mahdolliset taudinaiheuttajat, salmonella- ja kolibakteerit. EPAD-prosessissa hygienisointi yleensä tapahtuu vasta mädätyksen jälkeen. Tällä varmistetaan, että lopputuotteet ovat taatusti turvallisia sekä näin saavutetaan prosessiteknisesti ja energiatalouden kannalta paras lopputulos.
Hygienisoinnin jälkeen mädätejäännöksestä poistetaan mekaanisesti vettä. Tämän jälkeen lopputuote voidaan termisesti kuivata, rakeistaa tai pelletoida ja pakata käytettäväksi esimerkiksi lannoitteina, maanparannusaineina ja maanrakennuksessa. Mikäli lopputuotteen lämpöarvo on korkea, voidaan lopputuote hyödyntää myös kiinteänä polttoaineena korvaamassa fossiilisia polttoaineita.
7. Suljettu kierto
EPAD-prosessi on käyttämänsä energian suhteen omavarainen, sillä se tuottaa prosessin tarvitseman energian ja lämmön itse. Prosessin tuottamat sivuvirrat ja päästöt käsitellään tehokkaasti, niin että laitos ei aiheuta haitallisia päästöjä ympäristöön. Prosessikaasujen käsittely tapahtuu keskitetysti tehokkaassa kaasunpuhdistusyksikössä, joten kasvihuonekaasuja tai hajuhaittoja ei laitoksesta aiheudu eikä yksittäisiä hajapäästöjä pääse syntymään.
Prosessin jätevedet esikäsitellään ja kierrätetään takaisin prosessivedeksi – tai johdetaan jätevedenpuhdistamolle.